PENTECOST - HILCHET

PENTECOST - HILCHET

 “PENTECOST” HILCHET

Kaineo Touthang

Pentecost ana kiman dan: “Pentecost” kiti thucheng hi Greek pao ahin, hichun “som-nga” atina ahi. Thulhun lui lam chu ivet leh Hebrew paova “Shavuot” akitin, Annthah kut adia changpal ahin choiyuva thenso thilto ato niuva pat-a asim pat-uva hapta sagi lhingset asim doh uva, cholngah nikho jat sagi lhin na ajing nikho geiya ni som-nga asim doh kit jiuva Pakai henga lhosoh changthah ana todoh jiuva Anthah-kut tia ana man jingu chu ahi (Lev. 23:15; Deut. 16:9).

Thulhunlui laiya chu hiche nikho tengle hin Jews pasal lhingcheh in hoilaimun hijongle aumnauva konna Jerusalem ajot cheh uva hiche nikhohi aga man jing jiu anahi.

Thulhun-Thah eiho Jesu Christa tahsan a Anungjui te din hiche nikho hi thupi tah le loupi tah suhmil theilou nikho chu ahung hikit tan ahi. Hiche nikho Thulhunlui laiya ana man jingu nikho hi Jesu Christa athia athodoh jou Easter Sunday jou-a Sunday sagi nahi ni som-nga hunglhing’a hiche nikho hi Pentecost nikhoa kimang ji ahi. Hiche nikho hi date fixed ahithei poi, ajeh chu Easter Sunday iman nikho-u hin anikho kisim dan ahipoh ji ahitan ahi.

Hiche nikho hi Jesun ana thutep banga Lhagao Theng ahungkum lhahna nikho, Ama tahsan chate jouse chunga mangkit talou dinga Lhagao Theng chenpi den dia ahung kum nikho chu ahin, chule Houbung kiphudoh na nikho tin jong akihen ahi. Hijeh-a chu tu eiho tahsan chate dinga jong hiche “Pentecost” nikho hi nikho loupi tah-a iman jingu chu ahung hitan ahi.

Thudoh le Donbut na: Lhagao Theng chung changa “Pentecost” toh kisaiya thudoh len tah tah ni aum theiyin ahi, hichu: 1) Lhagao Theng hi Thulhunlui laiya chu ana umlou ham? Ana um’e, Leiset kisem masang’a pat-a Lhagao Theng hi tonsot-a ana umsa chule umjing jing ding ahi (Gen. 1:2). 2) Ahile ipi dinga “Pentecost” nikho-a hi Lhagao theng hungkum lha hintem? (i) Acts 1:8a dungjuiyin Tahsan chate “thahat” na dinga hung ahi. Hiche thahat na hi lhagaolam’a hatna hangsana (Boldness) ahin, Pathen thu hangsan tah-a seingamna thahat na aneithei nadinguva Lhagao Theng hi Tahsan chate chenpi dinga hungkum ahi (Acts 2:14 eg. Peter). (ii) Acts 2:8b na-in asei banga Tahsan chaten Pathen thu ahettohsah nauva hakat tah-a pan alah-uva Vannoi pumpi “kipana thupha” (Gospel) aseiphong na dingu ahi. (iii) Vannoi mihemte henga Chonset, Chonphat chuleh Thutan thudol hetphot sah dinga hung ahi (John 16:8). Hijeh-a chu Ephesus 4:30 na-a Solchah Paul in “Pathen Lhagao Theng chu lungphatmo sah hih un” ati ahi.

Thulhunlui laiya chu Lhagao theng hi ana um jingsa hijongle mihemho sunga Cheng denlouva Pathenin tohgon ho subulhit ahi nadinga mihem ho chu ana umpi tho jia chu jou teng ahiloule achonset tengule ana dalhah kit ji ahi (1 Samuel 15 & 16 eg. Saul lengpa). Hinlah Thulhun Thah eiho khangin vang hiche “Pentecost” nikho-a Lhagao Theng ahung kum’a kipat tahsan chate jouse huhhing ichan niuva (Penthah nia) kipat isunguva eichenpiu ahitan eidalhah kit lou diu ahitai. Pathen chen na In-Theng chu ihi tauve (1 Cor. 3:16; 6:19; 2 Cor. 6:16; Ezek. 36:27; 2 Tim. 1:14).

Pentecost Nikho hin ipi Eihetsah-uva Eihil-uvam?

  1. Pentecost hin Lhagao Theng Pathen Phat sung ahi Eihetsah-uve.

Mi kimkhat din Lhagao Theng hi Pathen ahilam jong ahe pouve. Lhagao Theng hi Pathen ahin Tu khang hi Lhagao Theng Pathen in Atahsan chate dalha louva asunguva achenpi phatlai chu ahi. Pa-Pathen le Chapa-Pathen ihaseijun Lhagao Theng Pathen hi notthap-a ikoiyuva donlouva ikoi na phat-u atam in ahi. Ajeh chu Ama hina le natoh thilbol ho A-Pathen hina hi ihetchen lou jeh-u hinte. Ahilouleh abang loi khat chu Lhagao Theng aha focus leh “Charismatic” lam toh eikivetchep inte tia kicha ahiloule kiphalam um jong inahi meitheiyu ahi. Ipi hile Lhagao Theng Pathen eichenpi diuva ahung kum na nikho hi thupi tah-a imanuva ihetchen diu hi thupi tah ahi.

  1. Pentecost hin Lhagao Theng Thahat dan Eihetsah-uve.

“Pentecost” hi achomlam’a thucheng khat a seichet hilchet ding hile “thahat” (power) ti ding ahi. Lung liengvaiya ana um seijuite ho nguichit-a kicha pum pum’a aum laiyun Lhagao Theng achunguva ahung chu tan ahi le thahat na anei tauvin, hangsan tah in kichat neilouvin Kipana Thupha chu asei phong tauvin ahi. Lhagao Theng natoh thahat na jeh chun hiche nikho-a hung kikhom gam chom chom apat pao chom chom ho chun ama pao ama pao cheh in thu kisei chu akijah tauvin hiche ni chun mi sang thum (3000) in tahsan ho chu abe tauvin ahi. I-sunguva cheng Lhagao Theng hi Pathen ahin thahat tah ahi ti ihet-uva ahile ihinkhou lamdang jep ding ahi.

  1. Pentecost hin Pakaiyin “Nangho cheuvin, namtin’a mijouse seijuiyin gasemun” tia Eisol nau Athupi dan Eihetsah-uve.

Jesu Christa van’a akal tou kon chun Aseijuite ho namtin’a mijouse henga kipana thupha aseiphonguva seijuiya agasem diuvin thu anapen hijongle hansan na Lhagao chenpi le umpi ahinai lou jeh-un Jerusalem ana dalha pouve. Hinlah Lhagao Theng Pentecost nikhoa ahung kum chun Pakaiyin athupeh-u chu ahin tong molso pan tauvin ahi. Hijeh-a chu Pentecost nikho init-uva iman tengule Pakaiyin Kipana thupha seiphonga seijui sem dia eisol nau le einganse nau eihetsah kit jiu ahi.

  1. Pentecost hin I-natoh na diuva Eisuhat-un Eitilkhou uve.

Solchahte lekhabu sunghi isim leh Lhagao Theng hungkum’a kipat seijuite ho Peter le Paul chule adang dang hon hangsan tah-a chol tih gim tih neilouva Pakai lhacha na atoh nau akimun ahi. Khopi ho hihen Gam mang lah, Nel Gam, chule Twipi apal nau tijat um tah tah-a akalson jingu akimun, mite bolset, seiset, engbol, suh genthei in aum’un, Jews te akon hihen Gentile te akon hijongle songa se in aum un ganhing gunei ho jong atoh jingun ahi. Chuleh neh ding don ding neilouvin gilkel dangchah chuleh dap thoh-a imut mo na tampi athoh-un ahi. Hitobang gim genthei nale hahsat na hohi mihem khat mei meiyin athoh jouva adoujou ding ham? Achenpiu Lhagao Theng tilkhou nale asuhat jing Pa-u jal ahijo bouve. Hijeh-a chu Bible them hon solchahte lekhabu hi avet-ule “Solchahte” hi “Lhagao Theng Natoh” tin joh kiminvo leh phajo ding ahi atiuvin ahi.

  1. Pentecost hin Kinepna Eipeuve.

Pentecost iman’u hi kinepna eipe-uva hiche Lhagao Theng thahat thilbol thei na jal chu ahi. Seijuite mi lhomcha ho chu Jesu van’a akal jou chun kigelse tah-a kinepna neilou banga Jerusalem’a chu milah-a jong potdoh ngam lou khop-a ana um diu tahsan ahi. Hinlah Lhagao Theng ahungkum chun amahon thahat nale hansan na chule thil boltheina kidang tah tah ahin nei tauvin, Pakaiyin anganse nau na lentah atoh diu aseipeh uchu ahin tong molso pan tauvin ahi. Hichun ama ho din kinepna lentah apetauvin, hiche kinepna chun apuiyun jat le nam tampi pao chom tho tampi mi asang asang huhhingna kipana thupha aseipeh-un Baptise abol tauvin ahi. Ahile eiho tukhanga tahsan chaten hiche kinepna chu inei lou-u hitam? Ineiyuve, ama ho umpi le suhat na kinepna pe-Pa Lhagao Theng chu tunia eiho sunga cheng Lhagao Theng mama ahin, Pentecost nikhoa sanga thahat na le thilboltheina lhom jo anei dehpoi.

Thuchai na: “Pentecost” nikho-a Lhagao Theng hungkum hi Pakai Jesu Christan athutep banga eihinsol peh-u chu ahin, Ahung kum’a eichenpuiva kipat-a Houbung tundoh-a um ahi. Hiche Houbung (Tahsan chate) hi Lhagao Theng kilah tou kit tokah-a um ding ahi. Hiche Lhagao Theng chen na mihem jouse hi nikhat teng Pakaiyin ahinlah tou ding ahi. Lhagao chen na lou mihem jouse vang dalhah-a um ding ahitai. Tahsan chate jouse nitin hinkhoa Lhagao Theng umpi na le puihoi na-a um ahi. Hijeh-a chu i-sunguva cheng Lhagao Theng hi ilung phatmo sah lou diu i-noh sah lou diu ahi (Eph. 4:30).






No comments

Powered by Blogger.